Yhteismetsä

Yhteismetsä  

 

Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. (Ym laki 1 §) Yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. (Ym laki 2 §)

Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. ( Ym laki 3 §) Ylintä päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Yhteismetsän käytännön toiminnasta huolehtii osakaskunnan kokouksen valitsema hoitokunta. Osakaskunnan toimintaa varten on osakaskunnalle hyväksyttävä ohjesääntö.


Posion yhteismetsä  

 

Posion yhteismetsä on yksi Koillis-Suomen isoista yhteismetsistä, ja on Suomen neljänneksi suurin yhteismetsä. Yhteismetsän perustaminen juontuu aina vuoteen 1790, mutta isojaon ja muiden asioiden viivästyttyä varsinainen perustaminen tapahtui vasta 1950. Yhteismetsän alueet rajoittuvat pitäjän länsilaidalla Kemijärven, Rovaniemen maalaiskunnan ja Ranuan kuntien rajoihin. Nämä alueet, Koron ja Vohon palstat, ovat pinta-alaltaan noin 25 000 hehtaaria. Jumiskon palsta pitäjän pohjoisosassa on noin 2500 hehtaaria. Yhteismetsän osakaskunta omistaa myös pienempiä ostettuja palstoja (yhteensä noin 3500 hehtaaria) eri puolilla pitäjäa ja lisäksi yhden metsätilan Rovaniemen kunnan puolella.

 

Yhteismetsän alueet ovat luonnonoloiltaan erittäin monipuoliset ja vaihtelevat. Korkeudet vaihtelevat 125 metristä noin 375 metriin merenpinnasta. Yhteismetsän pääasiallinen tehtävä on harjoittaa kestävää metsätaloutta alueillaan yhteismetsälain mukaisesti ottaen samalla huomioon luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Metsäsuunnitelmaan onkin kirjattu kaikkiaan 3215 hehtaaria alueita, joissa ei harjoiteta metsätaloutta ja ne säästetään hakkutoiminnan ulkopuolelle. Metsämaalta on inventoitu metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä peräti 431 hehtaaria ja muita tärkeitä elinympäristöjä 318 hehtaaria. Lisäksi yhteismetsä on omilla päätöksillään jättänyt metsätaloustoiminnan ulkopuolelle lähes 2500 hehtaaria alueita joilla hakkuutoiminta ei ole järkevää. 

 

Metsätalouden harjoittaminen on yhteismetsän pääasiallinen toimiala ja yhteismetsä harjoittaa myös muita liiketoimintoja sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän alueet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet monenlaiseen virkistys- ja ulkoilutoimintaan. Yhteismetsän käytännön asioita hoitaa kahdeksanjäseninen hoitokunta jonka puheenjohtajana toimii Timo Ruokamo. Hoitokunnan päätösten toteutuksesta ja toimintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa toiminnanjohtaja Markus Laatikainen sekä metsäasiantuntija Jyrki Pitkänen.


Posion yhteismetsän historiaa:


- perustettu 27.1.1950
- tilusten vastaanotto 28.8.1954
- laillistunut 8.9.1955
- merkitty maarekisteriin 29.2.1956
- ensimmäinen ohjesääntö 5.9.1956
- ensimmäinen metsätaloussuunnitelma 15.12.1958
- osakastiloja perustettaessa: 517 kpl
- pinta-ala perustettaessa: 27 655 hehtaaria
- hakkuutoiminnan aloitus v. 1954

 

Posion yhteismetsä tänään:

- osakastiloja 928 kpl
- pinta-ala 31030 hehtaaria
- 2 toimihenkilöä

- liikevaihto noin 2 miljoonaa euroa / vuosi

 

Metsätalouslukujen kehitystä yhteismetsässä:

 

                                               Vuonna 1957                               Vuonna 2017

Kokonaispinta-ala;                   27 655 ha                                    31 030 ha

Metsämaan pinta-ala;              16 900 ha                                    22 540 ha

Keskimääräinen puusto;          62 m3/ha                                     57 m3/ha 

Puuston määrä;                      1,11 miljoonaa m3                         1,71 miljoonaa m3

Vuotuinen kasvu;                    21 500 m3 /vuosi                        46 600 m3 /vuosi       

 

Puuta luovutettu vuosien 1954-2016 aikana yhteensä noin 1,52 miljoonaa m3, eli keskimäärin noin 24800 m3/vuosi